Imetysrauha on jokavuotinen kampanja kansallisella imetysviikolla (viikko 40). Imetysrauhaa tarvitaan, koska moni äiti ja isä kokee imetyksen jossain vaiheessa stressaavana ja vaikeana. Jokaisella perheellä on oikeus imettää parhaaksi kokemallaan tavalla.
Ennen kuin saimme lapsen, en ollut juurikaan ajatellut imetystä. Ajattelin, että pieniä lapsia imetetään, ja myöhemmin he alkavat syödä muuta ruokaa. Minulle imetys oli täysin luonnollinen asia. Minut yllätti kuitenkin se, miten paljon aikaa imetys vie: alkuaika vauvan kanssa oli lähes pelkkää imetystä. Olin toki seurannut muiden lapsia saaneiden ja imettäneiden elämää, mutta yllätyin todella siitä, miten paljon aikaa siihen meni – puolisoni oli lähes koko ajan vauva sylissä. Jossakin vaiheessa esikoisemme kieltäytyi rinnasta, ja siihen loppui imetys. Silloin minun roolini korostui, kun pystyin ruokkimaan häntä tuttipullosta.
Isä ei voi tehdä paljonkaan imetyksen eteen, mutta sen sijaan voi löytää muita keinoja viettää aikaa lapsen kanssa ja luoda yhteyttä häneen. Nyt kun olemme saaneet toisen lapsen, vietän enemmän aikaa esikoisen kanssa, kun vauvaa imetetään. Meillä on yhteisiä löhöilyhetkiä, luemme kirjoja ja leikimme yhdessä. Se on minusta hienoa.
”Minut yllätti se, kuinka paljon aikaa imetys vie.”
Minusta on tärkeää ottaa imetys sellaisena kuin se on, eikä tuntea paineita sen onnistumisesta. Isänä olen yrittänyt tukea, kuunnella ja olla läsnä, mutta välttänyt neuvomista. Erityisesti ensimmäisen lapsen kanssa, kun kaikki on uutta, äiti voi tarvita erityistä kannustusta ja ymmärrystä. Toinen lapsemme rakastaa rinnalla oloa. Hänen kanssaan imetys on sujunut kuin itsestään.
