Imetysrauha on jokavuotinen kampanja kansallisella imetysviikolla (viikko 40). Imetysrauhaa tarvitaan, koska moni äiti ja isä kokee imetyksen jossain vaiheessa stressaavana ja vaikeana. Jokaisella perheellä on oikeus imettää parhaaksi kokemallaan tavalla.
Jo raskausaikana ajattelin, että tällä kerralla imetys onnistuu. Olin aikaisemmin imettänyt kahta lasta, kumpaakin muutaman kuukauden ajan. Nuina kertoina maito nousi hyvin ja sitä riitti mutta imetys päättyi siihen, että jouduin tarjoamaan pulloa eikä kumpikaan enää sen jälkeen suostunut rintaa syömään.
Päätin ennakkoon että tälle vauvalle ei tarjota tuttia eikä pulloa, ellei ole pakko.
Synnyttyään poika tiesi heti miten rintaa imetään. Hän tarrasi kiinni ja imuote oli alusta saakka hyvä. Syntymäpainon hän saavutti ennenkuin pääsimme sairaalasta kotiin, kolmantena päivänä.
Ensimmäinen kuukausi meni todella hienosti. Vauva söi, nukkui ja kakkasi, ihanne vauva siis. Tämän jälkeen alkoivat haasteet. Vauva oli kovin itkuinen. Hän viihtyi ainoastaan rinnalla tai liikkuvissa vaunuissa. Illalla nukkumaan laittaminen oli painajainen. Vauvaa piti hytkyttää ja keinuttaa. Kun koitti tarjota rintaa, hän vain huusi. Rinta piti saada suuhun sopivalla hetkellä hytkytyksen ja keinutuksen välissä ja sitten kun poika rauhoittui imemään oli mahdollista hiljentää keinutustahtia ja päästä sänkyyn makuulleen imettämään. Koska halusin kuitenkin onnistua imetyksessä, tämä toistui ilta toisensa perään. Tuntui jo, että iltaisista nukutushetkistä alkoi tulla painajainen ja toivoin ettei iltaa tulisi ollenkaan. Ajattelin kuitenkin, että meille on syntynyt tavallista vaativampi vauva ja jotkut lapset vaan ovat itkuisempia.
”Maidottoman ruokavalion myötä itkevästä lapsesta tuli hyväntuulinen pakkaus.”
Vauvan ollessa 4 kk ikäinen joutui hän sairaalaan rs-viruksen vuoksi. Samalla kun poika oli sairaalassa hoidettavana, otin lääkärin kanssa puheeksi vauvan itkuisuuden. Sain ohjeeksi kokeilla kahden viikon ajan maidotonta imetysdieettiä. Aloitin maidottoman ruokavalion. Viikon jälkeen meidän itkevästä ja vaativasta lapsesta tuli hyväntuulinen ja tyytyväinen pakkaus. Myöhemmin hänelle tehtiin maitoaltistus ja selvisi, että hänellä on maitoallergia.
Maitoallergia -diagnoosin jälkeen päätin, että imetän lasta niin pitkään kuin vain mahdollista. Kun itse olin maidottomalla imetysdieetillä, ei pojalle tarvinnut antaa apteekin korvikkeita eikä muita maitojuomia. Pojan ollessa 9 kk aloin odottaa lasta. Imetin yhä poikaa, raskaudesta huolimatta. Otin tavoitteeksi imetyksen siihen, että poika täyttää 1 vuotta ja maitoaltistus uusitaan.
Pojalle 1- vuotiaana tehdyn maitoaltistuksen jälkeen hän jatkoi rinnalla käyntiä vaikka olisi saanut alkaa nauttimaan lehmänmaitotuotteita. Enää en pohtinut imetyksen loppumista vaan ajattelin, että poika saa käydä rinnalla jos haluaa. Jatkoin imettämistä läpi raskauden.
Nyt minulla on kaksi pientä rinnalla käyvää poikaa. Toinen 3 kk ja toinen 1v9kk. Isommalle lapselle rinnalla käynti tuo läheisyyttä ja pienen hetken rauhoittumiseen. Toisinaan kun lapset ovat rinnalla samaan aikaan, on imetyshetki isommalle lapselle aikaa, jolloin on hyvä rauhoittua, ottaa pikkuveljeä kädestä kiinni ja vain nauttia.
