Imetysrauha on jokavuotinen kampanja kansallisella imetysviikolla (viikko 42). Imetysrauhaa tarvitaan, koska moni äiti ja isä kokee imetyksen jossain vaiheessa stressaavana ja vaikeana. Jokaisella perheellä on oikeus imettää parhaaksi kokemallaan tavalla.
Imetän edelleen tyttöäni, joka täyttää muutaman kuukauden kuluttua 2 vuotta. Olen myös raskaana ja laskettu aika on reilun puolen vuoden kuluttua. En olisi ikinä uskonut, että esikoisen imetystaipaleesta tulee näin pitkä ja että se jatkuu vieläkin.
Ihana tyllerömme on ollut varsinainen tissittelijä koko ikänsä. Jo laitoksella hän takertui kiinni, eikä päästänyt ensimmäisenä yönä irti kuuteen tuntiin. Kuuluisat iltakitinät ja alkuillan imetysmaratonit alkoivat pian kotiin päästyämme. Istuin ja imetin, istuin ja imetin. Imetys alkoi sattua!! En saanut kipuiluun mistään apua, vaikka sitä yritin hakea. Kokeilin sitruunaa, rasvoja ja pumppausta. Muistan itkeneeni ja imettäneeni, tähtiä säkenöi silmissä kivun takia. Sitten yhtenä päivänä kipu vain katosi. Olin niin onnellinen! Olin ollut lopettaa koko homman.
Seesteistä vaihetta kesti kuukauden verran. Toki ihmettelin, miksi vauvani haluaa tissille kolme kertaa tunnissa, kun naapurissa syödään kerran kolmessa tunnissa. Sitten alkoivat rintaraivarit ja yöhulinat. Mikäli olisin kuunnellut neuvojiani, imetystaipaleeni olisi päättynyt kolmeen kuukauden ikään. Sain kuulla, että vauvan kuuluu nukkua koko yö ja että maitoni ei riitä. Ohjeeksi sain antaa velliä yöksi. Ongelmat kuulemma johtuivat siitä, että pidin lastani nälässä! Olin tavoitellut 6 kuukauden täysimetystä ja koin itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi äidiksi. Surtuani ensin asiaa sisuunnuin ja rupesin etsimään apua. Sain yksityisen imetysohjaajan yhteystiedot ja hänen kannustuksellaan, tuellaan ja rohkaisullaan selvisimme rintaraivareista ja täysimetin lopulta lastani yli 5 kuukauden ikäiseksi.
”Minulle imetysrauha tarkoittaa sitä, että perheitä tuetaan ja kannustetaan toimimaan heille sopivalla tavalla.”
Vaikka alkutaival oli karikkoinen ja rankka, opin paljon äitiydestä. Merkittävin oppini on, että äidinvaisto on viisas. Kuuntele lastasi, luota itseesi. Ilman hankaluuksia en olisi tässä kannustamassa muita.
Vanhemman lapsen imettäminen on jo vaivatonta ja ihana läheisyyshetki molemmille. Mikään ei voita sitä, kun oma lapsi tuijottaa onnellisena silmiin ja silittää sanoen: ”Mamma auttaa…” Valitettavasti Suomessa ollaan kovin kapeakatseisia, eikä yli vuoden ikäisen lapsen imettämistä välttämättä ymmärretä.
Minulle imetysrauha tarkoittaa sitä, että perheitä tuetaan ja kannustetaan toimimaan heille sopivalla tavalla ja annetaan rauhassa imettää, oli taival pitkä tai lyhyt.
