Kiinteitä ruokia aloimme antaa vauvalle puolen vuoden ikäisenä. Vauva sai maistella eri ruokia ja aina halutessaan tissiä. Koin, ettei meillä ollut mitään paineita syömisen opettelun suhteen, sillä jos jokin ei maistunut, vauva söi vastaavasti enemmän maitoa.
Aion imettää vauvaa ainakin siihen asti, että hän on vuoden ikäinen. Jatkan juuri niin kauan, kuin se on meille molemmille mukava juttu. Minulle oli itsestään selvää, että täysimetän vauvaani. Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän äidit imettävät Suomessa. Luulin, että kaikki imettävät.
Imetys on niin tunteita herättävä asia, että äidit kokevat tarvetta perustella ratkaisujaan. Luulen, että ellei ole vahvaa visiota siitä, miten haluaa ruokkia vauvansa, ympäristön paine voi helposti ohjata toimintaa. Ehkä tuttavapiirin muiden äitien mukana voi päätyä imettämään, vaikka se ahdistaisi, tai olemaan imettämättä, vaikka ihan hyvin voisi.
On vähän tyhmää, että imetyksestä pitäisi olla vahva mielipide ja perustelut sille valmiina. Imetys on silloin paljon muutakin, kuin vauvan ruokkimista ja läheisyyttä. Sen ei tarvitsisi olla niin kumma juttu. Se on vain äidin ja vauvan juttu.